Uusi kuukausi vaihtuu kiihdyttäen vauhdin ravista laukkaan. Kevään ja kesän tulon kohinan voi kuulla ja aistia joka puolella. Lintujen laulu täyttää metsät ja ojat tulvivat sulavien lumien vesistä. Yksi talvi on taas takana ja kaikki alkaa taas uudestaan. Lumesta on vielä pieniä rippeitä kasoissa ja varjoisimmissa paikoissa.

Mara saa nauttia ikäisestään seurasta "Pätmiksen" kanssa. Vaalea kaunis kaveri tulikin kaukaa idästä ja pienestä piiperöstä onkin kasvanut kaunis ja komea! Hauskaa oli tässäkin tapaamisessa seurata pentujen eleitä; leikkiin kutsuja jne. Toivotaan että runsas kanssakäyminen näin pentuna mahdollistaa urosten yhteistyön myös isona.. Tai ainakin samalle tontille mahtumisen aika ajoin.

Hetki ennen lumien sulamista hanki kantoi ainakin muutamina päivinä hyvin ja loppu päivinä hieman heikommin. Aikaisin aamulla hankien ollessa vielä kova oli se aika jolloin vielä kohtuuden mitoissa pääsi liikkumaan vaikeissakin maastoissa. Illan ja yön hämyssä talviunosiltaan noussut otso olikin jättänyt jäljet hangelle josta ne aamulla löytyi. Muurahaiskeko oli saanut tyydyttää talven aikana tullutta nälkää ensin ja olipa hangen alta löytynyt hirvenkin jäänteet. Kunnioittaen Metsän Kuningasta tutkailimme hieman jälkiä ja tekosia pennun ollessa kovasti kiinnostunut niistä. Haave kontion kuvista nousee taas ja uudestaan mieleen.. Koska ja milloin? Kuka sen tietää..

Se paikka missä hetki sitten sujutuletiin vauhdilla suksilla on muuttanut muotoaan. Jäille ei uskalla enää mennä, mutta heinikkoisella tulva-aulueella olevalla osuudella ollaan vielä käyty kävelemässä. Vesistön sulissa kohdissa on vesilintuja ja västäräkit juoksevat jään päällä. Sorsat nousevat taivaalle tuntiessaan itsensä uhatuksi. Maran mielestä vedestä heijastuva kummajainen on vastustamaton sumun noustessa toisaalla.

Seuraavalla kerralla. Vesi on kadonnut jäältä ja kevät kalastusta voi kohta alkaa suunnittelemaan. Itse en asiasta mitään tiedä saati osaa, mutta eiköhän nekin arvoitukset soutajaa kiroten selvinne aikanaan.. ;)

Sulaneesta metsästä löytynyt jälki ja sen kiihkeä seuraaminen tuotti tulosta. Siilihän sieltä löytyi! Maran niskasta löytyi uusi järjestys karvoille ja ensimmäinen haukkutyöskentelykin on nyt sitten takana. Rohkea siili ei mennytkään tiukaksi piikkipalloksi ja saimmekin ihastella sen kasvoja. Harvinanen hetki sinänsä kun koirien kanssa näihin törmää..

Aurinkoiset aamut Vapun aikaan karisti unet silmistä ja niinpä matkasimmekin metsään kuuntelemaan ja katsomaan. Iloksemme olemme todenneet kuinka koppeloita on useita lähistöllä ja metsokin soi! Ja soikin niin lähellä, että kun yritimme hiipiä katsomaan niin alkoi vain metsä ryskää kun tämä nousi siivilleen lentäen kauas pois. Koppelot levittäytyikin jo aikaisemmin läheisiin puihin kotkotellen. Soidinpaikka on lähellä kotiamme ja nyt aamuiset lenkin suuntautuukin toisaalle, että linnut saavat rauhassa touhuilla lemmen huumassa.

Toisaalla  seuraavana aamuna rantauduimme suon laitaan todeten kurkien olevan siellä. Jossain kaukana toisella puolella suota teeret piti peliään. Iso eläin on tuo kurkikin! Ja kuvaamisen nälkä kasvaa entisestään..

Eli eipä tässä tämän kummempia tällä kertaa.. :)