Sampokin lähti omaan kotiinsa vaikka Minni yritti tiukasti pitää kiinni veikasta. Sampo rynnistikin jo kasvussa siskon ohi.

Tyylinäyte ravaamisesta ennen lähtöä.

Alkoi pennun arki Minnilläkin vierottauduttua emosta ja veljestä. Vaikka on syntymästä asti jo tutustuttu muuttuu pentu silti kun sisarukset katoaa. Rohkean avoimesti, mutta kuitenkin hetkittäisellä viisaudella Minni suhtautuu uuteen. Hevosten jalkoihin menoa täytyi hillitä pennun oman turvallisuuden vuoksi..

Ilomantsin soilla lakat kypsyivät nopeaan tahtiin viime viikolla ja tutustuimme Minnin kanssa myös niihin. Minni käsitti hieman väärin marjastuksen tarkoituksen.. Olettaen, että sormieni välissä oleva marja on osoitettu tälle syötäväksi.. :) Suolla ja rämeillä on onneksi paljon mielenkiintoista ja niin ollen sain sankkoonkin jonkin verran marjoja. Tosin laskevan auringon valaistessa lampea ja kuvatessani siellä uiskentelevia joutsenia Minni piti taukoa lakkojen syöntitaukona..suoraan sankosta. Kurkien äänet kuuluivat kauempaa ja hetki oli taas yksi niistä jotka antavat mittaamaattoman arvokasta pääomaa elämään.

Minniä ei tulvivat ojat ja vetiset suot hidasta. Vettä päin, plups ja ojasta yli vaikka umpisukkelossa on tämän motto. :) Sanan mukaisesti "uitettu koira" täsmääkin hyvin usein vipeltäjään.

Turkki kuivuu aikanaan ja joka kerta jotain uutta. Eilen törmäsimme lenkillä nuoreen poro hirvaaseen joka oli kiinnostunut meistä. Kävi välillä jopa 10m:n päässä meistä. Lopulta husautin pois poron. Tarkoitukseni oli olla välinpitämätön tätä sarvipäätä kohtaan. Nitä kun Hyrynsalmen kankailla riittää ja eivät ole toivottu kohde laikalle.. Mustikat kypsyy ja täten siirrummekin maisemille joissa hirvet liikkuu. Odotankin mielenkiinnolla kuinka pieni koiran alku (jolla kylläkin koivet venyy hurjaa vauhtia) suhtautuu  niihin.