Puolukat punastuu. Syyskuun ekana startattiin Ilomantsin karhujahtiin todetaksemme kuinka kaikki luvat oli reilussa vuorokaudessa käytetty. Sara jatkaa Hyrynsalmen maastoissa Paulin kanssa kontion jäljitystä.
Minnin ja Mesin kanssa reippaillaan marjastuksen merkeissä. Pienin sitten tuntien päästä uupuu ja asettuu repun luo nukkumaan. Lintujen sattuessa kohdille Minni niitä haukkuu tilaisuuden tullen. Joskus ihan lintua kohdalleen, lähtö puuta tai jotain ihan muuta. Kerran löytyi lintu -käpälän alta. Siinä lensi lintu toiseen ja Minni toiseen suuntaan.. Odotellaan 10.9 raja pyykkiä ja kassotaan mitä sitten..
Teimme retken Vorlokin rotkolle. Istuuduin rotkon laidalle nauttimaan erämaisesta tunnelmasta korppien äännellessä. Minni tuli jalkojeni juureen lepäämään ja näytti kuinka hienosti on oppinut noukkimaan mustikat varvuista.
Istuin koirien ollessa lähellä. Korppien äänestä tulee elävästi mieleen keskikesän yö karhukojussa. Rotkon toiselta puolen silmiini tarttuu jotain. Jäkälää! Ihmeellistä? No, riippuu keltä kysyy, mutta täällä poronhoito alueella ei liiemmälti jäkälää näy eli sinänsä aika erikoinen löytö. Rotkon reuna taitaa sitten olla liikaa poroille?
Minni ihmetteli rotkon laidalla. Jotenkin syvyyksiin häviävä kuilu sai penneleen pään aivan pyörälle. Hämmentynyt haukkuhan siitä piti ilmoille päästää. No, varmuuden vuoksi piti koko koira kutsua pois laidalta. Siitä tiedä vaikka hyppäis pohjalle ihmettelemään..
Se kun on tuo vauhti suonissa... :)
Kommentit