Nyt on sitten pakattu kimpsut ja kampsut ja suunnattu askeleet uusille poluille kohti uudenlaista tulevaisuutta ravistaen menneet pois turkista jatkaen kuiva puhdas turkki päällä. Muuttaminen kaikesta huolimatta on oikeastaan aika antoisaa. On aika jolloin käyt läpi kaiken mitä olet haalannut ympärillesi ja on aika jolloin pohdit otanko tämän mukaan? Tarvitsenko? Käytänkö? Vai jätänkö pois?

Materiaalin lisäksi henkisempi minäkin voi ja saa tehdä samaa valintaa. No, myös muulloin kuin muuton yhteydessä. Ehkä sitä kuitenkin paremmin pohtii ja miettii asioita; mukaan otettavia ja jätettäviä tarkemmin kun on jokin muutos edessä. Joitakin on vaikeaa karistaa kannoiltaan, mutta kyllä ne sinne jää kun kieltäytyy päättäväisesti ottamasta niitä mukaansa muutoin kuin käsiteltynä ja pinkkaan pakattuna. Kaikesta rasittavuudesta huolimatta realisointi on antoisaa ja kevämmin askelin matka jatkuu.

Kesäkausi rannan riemuineen ehdittiin avata ennen uuden talven melkein tulemista.. Minni astetta isompana kuin vuosi sitten on kyllä rantapeto vertaansa vailla. :) Lapset ja lapsen mieliset.. Arjen alkaminen Ilomantsissa olikin sitten +1,5 lämmössä ja lumisateessa jotain joka karkoitti kauas tulevaisuuteen aurinkoiset päivät rannalla. Mutta sieltä ne tulee.