Nyt alkaa asiaa tulla tuutin täydeltä.. :)

Vajaa viiko sitten Sara (Evenki Sara) saapui osaksi Soidinahon ja allekirjoittaneen koiruudeksi. Sara on nyt itseni ja Pauli Kemppaisen omistuksessa.

Pauli on perheeseen "pakkautunut" äitini kautta ja suuri kunnia onkin varmaan ollut ostaa puoliksi Sarkkuli kanssani.. ;) No, Paulilla on entuudestaan Karjalankarhukoiria, (tarpeeksi monta) joista tunnetuin lienee FIN KVA Tahvo. Onhan se tämä rotukäännytys saatava heti aikaan ja lie sitten tämä opetettava koiran mukana sitten se kaikkein helpoin. Siinä on kokeneella koiramiehellä näytön paikka kun "meistä" tekee jotain.. :)

Sarkkulille on erillään olo aikanamme tullut ikää ja viisauttakin. Hieman örräten uudelleen kasattu vanha lauma starttaa liikkeelle, mutta sitten onkin taas sama vanha meno ja meininki päällä. Eli "satasta" on Saran motto. Siinä on vanha Esla tiukilla kun valjakkomme Ronjan ja Saran voimin starttaa metsätielle. Mesi saa ohjata peräsintä ja juosta irti perässä. Aluksi oli käännökset hukassa ja "Vaseeeeen, vaaaaaseeeeen.....kele...huh, kääntyihän se".. Ja taas baana aukeaa eteen hurjaa vauhtia edeten. ISOT lätäköt olivat jäätyneet ja siinä ensin kengän pohjia kulutellen jarruttaa ja sitten vain löysätä ja ottaa Eslasta kunnon ote ja antaa mennä vaan!

Tuuli suhisee korvissa ja vedet valuu silmistä. Esla natisee ja pohdin jo, että kerrankos se potkuri hajoaa, mutta mitään hajonnut. Tiukat kurvit suoriksi ja suorat mutkiksi ja vauhdin sokaistaessa totean, että tää on KIVAA! :)

Ollaan keritty jo tulillakin käydä maailmaa ja sen menoa pohtimassa. Ajatuksille sanoja ja sanoille kuvia hakemassa. Ja hienoja, unohtumattomia hetkiä sainkin viettää nelijalkaisten tovereideni kera laavulla nuotion äärellä, jäiden laulua kuunnellen.

Kuvia retkeltä  kuva arkistosta "Luonnon kirjaa lukemassa".